Teräsrakennetekniikan tarkastusstandardi
Sep 16, 2022
1. Rakenne
1.1 Teräsrakenneosien hoikkuussuhteen havaitsemiseksi ja laskemiseksi voidaan mitata osien koko tämän luvun kohdan 6.4 mukaisesti ja osien hoikkuussuhde lasketaan todellisen koon perusteella.
1.2 Teräsrakenteen tukijärjestelmän liitos voidaan testata tämän luvun kohdan 6.3 määräysten mukaisesti; Tukijärjestelmän osien mitat voidaan mitata tämän luvun kohdan 6.4 määräysten mukaisesti; Se on tarkastettava tai arvioitava suunnittelupiirustusten tai vastaavien suunnittelueritelmien mukaisesti.
1.3 Teräsrakenneosan osan leveyspaksuussuhde voidaan mitata ja laskea tämän luvun kohdan 6.4 määräysten mukaisesti, ja se tulee arvioida suunnittelupiirustusten ja asiaankuuluvien eritelmien mukaisesti.
2. Maalaus
2.1 Teräsrakenteiden suojapinnoitteiden laatu on testattava voimassa olevien kansallisten tuotestandardien mukaisesti.
2.2 Teräspinnan ruosteenpoistoaste voidaan määrittää vertaamalla voimassa olevan kansallisen standardin ruostelaatuja ja teräspintojen ruosteenpoistolaatuja ennen maalausta GB8923 määriteltyjä kuvia.
2.3 Eri tyyppisten pinnoitteiden pinnoitteen paksuus testataan seuraavilla menetelmillä:
1. Maalikalvon paksuus voidaan mitata maalikalvon paksuusmittarilla. Näytteistä otettavien komponenttien lukumäärän on oltava vähintään tämän standardin taulukon 3.3.13 luokan A testinäytteiden vähimmäistilavuus ja vähintään 3; Jokaiselle kappaleelle mitataan viisi pistettä, ja kunkin pisteen arvo on kolmen 50 mm:n etäisyyden päässä olevan mittauspisteen kuivan maalikalvon paksuuden keskiarvo.
2 Ohuen paloa hidastavan pinnoitteen paksuus voidaan mitata pinnoitteen paksuusmittauslaitteella ja mittausmenetelmän tulee olla Teräsrakenteiden paloa hidastavien pinnoitteiden CECS24 teknisten käyttöehtojen mukainen.
3 Paksun paloa hidastavan pinnoitteen paksuus on mitattava mittaneulalla ja teräsviivaimella ja mittausmenetelmän tulee olla Teräsrakenteiden palosuojapinnoitteiden CECS24 teknisten käyttöehtojen mukainen. Pinnoitteen paksuus ja poikkeama on arvioitava teräsrakenteiden rakennuslaadun hyväksymissäännön (GB50205) määräysten mukaisesti. 6.7.4 Pinnoitteen ulkonäön laatua voidaan testata ja arvioida eri materiaalien mukaan teräsrakenteiden rakennuslaadun hyväksymissäännön (GB50205) määräysten mukaisesti.
3. Teräsristikko
3.1 Teräsristikon havaitseminen voidaan jakaa solmujen kantavuuteen, hitseihin, kokoon ja poikkeamaan, osien suoruuteen ja teräsristikon taipumiseen.
3.2 Teräsristikkorakenteiden hitsattujen palloliitosten ja pulttipalloliitosten kantokyky on tarkastettava ristikkorakenteiden laaduntarkastus- ja arviointistandardin (JGJ78) vaatimusten mukaisesti. Olemassa olevan pulttipalloliitoksilla varustetun tilaristikon kohdalla liitokset voidaan irrottaa rakenteesta liitosten kantokyvyn tarkistamiseksi. Rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin pulttipallon liitoksia katkaistaessa. 3.3 Teräsristikon hitsit voidaan testata ultraäänivirheentunnistuksella. Testaus ja arviointi on suoritettava teräsristikkorakenteiden hitsattujen pallomaisten liitosten ultraäänivirheiden havaitsemis- ja laatuluokitusmenetelmän JG/T3034.1 tai hitsattujen pallomaisten hitsattujen pallomaisten virheiden havaitsemis- ja laatuluokitusmenetelmän vaatimusten mukaisesti. Teräsristikkorakenteiden liitokset JG/T3034.2. 3.4 Teräsristikon hitsien ulkonäkö on testattava teräsrakenteiden rakennuslaadun hyväksymissäännöstön (GB50205) vaatimusten mukaisesti.
3.5 Hitsauskuulien, pulttikuulien, lujien pulttien ja osien tunnistusmenetelmän ja poikkeaman sallitun poikkeaman on oltava ristikkorakennetekniikan laaduntarkastus- ja arviointistandardin JGJ78 määräysten mukaisia.
3.6 Teräsristikon teräsputkiosien seinämän paksuus voidaan mitata ultraäänipaksuusmittarilla, ja viimeistelykerros on poistettava ennen testausta.
3.7 Teräsristikon kappaleen akselin suoruus voidaan havaita vetämällä lankaa, eikä suoruus saa ylittää tuhannesosaa palkin pituudesta.
3.8 Teräsristikon taipuma voidaan havaita laseretäisyysmittarilla tai vaakasuoralla. Mittauspisteiden lukumäärä kussakin puolivälissä ei saa olla pienempi kuin 3, ja mittauspisteen tulee olla yksi mittauspisteen keskellä. Päätymittauspisteen ja päätytuen välinen etäisyys ei saa olla yli 1 m.
4. Todellinen kuormitustesti ja rakenteellisen suorituskyvyn dynaaminen testi
4.1 Suurille ja monimutkaisille teräsrakennejärjestelmille voidaan suorittaa vaurioitumaton todellisen kuormituksen tarkastus in situ rakenteen suorituskyvyn tarkastamiseksi suoraan. Rakenteen suorituskyvyn todellinen kuormitustarkastus voidaan suorittaa tämän standardin liitteen H määräysten mukaisesti. Kuormituskerroin ja määritysperiaate voidaan määrittää liitteen H.2 määräysten mukaisesti, ja niitä voidaan myös säätää asianmukaisesti erityistilanteen mukaan.
4.2 Jos rakenteen tai osan kantavuudesta on epäselvyyttä, voidaan suorittaa prototyypin tai täyden mallin kuormitustesti. Testaus on uskottava erityisorganisaatiolle, jolla on riittävä laitteistokapasiteetti. Ennen testiä on laadittava yksityiskohtainen testaussuunnitelma, joka sisältää testauksen tarkoituksen, koekappaleiden valinnan tai valmistuksen, kuormituslaitteet, mittauspisteiden sijoittelun ja testausvälineet, latausvaiheet ja testitulosten arviointimenetelmät. Testisuunnitelma voidaan laatia liitteen H mukaisesti ja kaikkien asianosaisten tulee sopia siitä ennen testiä.
4.3 Suurille tärkeille ja uusille teräsrakennejärjestelmille on suositeltavaa tehdä varsinaisia rakenteellisia dynaamisia testejä dynaamisten parametrien, kuten rakenteellisen luonnollisen tärinän ajanjakson, määrittämiseksi. Rakenteellisen dynaamisen testin tulee olla tämän standardin liitteen E määräysten mukainen.
4.4 Teräsrakenneosien jännitys voidaan havaita vastusvenymämittarilla tai muilla tehokkailla menetelmillä todellisten olosuhteiden mukaan.
